Avainsana: ympäristö

Julkaistu tehnyt

Talomme palaa – Sademetsäkato huolenaiheena

Olen kuluneiden päivien aikana lukenut sekä suomalaisesta valtamediasta että kansainvälisistä julkaisuista paljon Amazonin metsäpaloista. Viime päivinä eri puolilla maailmaa on myös osoitettu mieltä ’’maailman keuhkojen’’ pelastamisen puolesta.

Maailman johtajat tapaavat parhaillaan Ranskassa pohtimassa ihmiskuntaamme askarruttavia kysymyksiä ja Amazon on luvattu nostaa asialistan kärkeen. Palava sademetsä tuottaa ilmakehään hiilidioksidia, ja samalla sitä ilmasta poistava metsä tuhoutuu. Metsäpaloista aiheutuva haitta on siis kaksinkertainen ja sen vaikutukset pitkäaikaiset.

Näin yksilön näkökulmasta tuntuu kovin voimattomalta. Jos päättäjätasollakin vain tunnustellaan ja odotellaan, mitä minä sitten voisin tehdä?

sademetsäpalojen mielenosoitukset

Lihan loppu

Suurimmat metsäpalot sijoittuvat Brasilian alueelle, jonne on yritetty tarjota kansainvälistä apua metsien hoidossa. Maan johto tarkastelee asiaa kuitenkin ennemmin kaupan ja kilpailun kuin ilmaston näkökulmasta. Palanut maa tuo lisätilaa tuotteille, joille myös Euroopassa on jatkuva kysyntä.

Ilmeisesti esimerkiksi Brasiliasta tuotu liha keskittyy Suomessa erityisesti ravintoloihin, jolloin sen alkuperää ei ehkä tule ensimmäiseksi ajatelleeksi. Toinen seikka on soijantuotanto. Suurin osa Amazonin alueella tuotetusta soijasta menee rehuun, jota karjaeläimet syövät. Pienempi prosentti soijasta päätyy suoraan ihmisten suihin.

sademetsäpalojen mielenosoitukset

Huolestuttavinta tässä kaikessa on mielestäni se, että palojen on sanottu olevan ainakin osittain tahallisia. Jos tuottajataho tahtoo lisäpalstoja laitumilleen, voi hän ilmeisesti tilata tuhopolttajat asialle tuosta noin vain. Ihmisen lyhytnäköisyys ja itsekkyys hirvittää. Ympäristöstä viis, kunhan kaupankäynti kulkee.

Yksilönä on siis kai tärkeintä olla tietoinen käytettävien tuotteiden alkuperästä. Sekasyöjänä on hyvä pohtia myös sitä, mitä se eläin jota syö on syönyt. Usein ei esimerkiksi tulla ajatelleeksi, että kotimaisena mainostettu ja Suomessa kasvatettu broileri on voinut syödä Brasiliassa kasvatettua soijaa.

Uutta puhtia ruokavalioon

Kasvisruuastakin voi inspiroitua aina uudestaan. Varsinkin arjen keskellä luovuus ruuanlaitossa helposti unohtuu ja monipuolinen syöminen meinaa ainakin itsellä jäädä. Ympäristötietoinen syöminen on myös suunnittelua esimerkiksi ruokahävikin kannalta.

Lupaudun siis monipuolistamaan kasvisruokavaliotani, ja etsimään uusia reseptejä! Ehkä uskaltaudun jopa ulos perinteisestä lautasmalli-ajattelusta, jossa liha on usein aterian pääraaka-aine. Vaikka ostopäätökseni eivät Amazonia suoraan pelastaisikaan, ehkä joku teistäkin inspiroituu. Toivottavasti ainakin!

Amazonin sademetsä palaa

Onko teillä jotain hyviä kasvisruokaehdotuksia/-sivustoja/-blogeja? Lukisin mielellään vinkkejä ja lisää pohdintaa aiheesta 🙂

Julkaistu tehnyt

Hävikkiviikko

Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa! Sen tarkoituksena on levittää tietoisuutta ruokahävikistä ja antaa vinkkejä, kuinka sen määrää voi vähentää helposti. Siitä hyötyy niin ympäristö kuin oma talouskin. Ruokahävikillä tarkoitetaan roskiin päätyvää ruokaa, joka olisi voitu välttää säilyttämällä tai valmistamalla ruoka eri tavalla. Hävikkiviikon järjestää vuosittain Kuluttaja-lehti, joka kannustaa kaikkia lähtemään mukaan kampanjaan.

“Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa.“

Ruoka aiheuttaa jopa kolmasosan ilmastovaikutuksistamme. Sen tuotantoon kuluu paljon vettä ja maa-alaa. Ruokahävikkiin on siis syytä kiinnittää huomiota, jos haluaa elää ekologisemmin ja kestävämmin. Jo pieni määrä hävikkiä on ympäristövaikutuksiltaan suurempi kuin muovipakkaus, johon se on pakattu.

 

“Kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä.”

 

Hävikkiviikon mukaan suomalaisten ruokahävikki syntyy suurimmalta osin kotitalouksissa. Suomalainen heittää ruokaa pois keskimäärin 24 kg syömäkelpoista ruokaa. Tämän määrän hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin 100 000 keskivertohenkilöauton.

Ruokahävikin määrä on ollut ehkä yksi hankalimmista asioista kotitaloudessamme. En oikein itsekään tiedä syytä tähän, emme voi käyttää edes lapsia tekosyynä. Hävikkiviikon sivuille on onneksi listattu monia hyviä ja simppeleitä neuvoja ruokahävikin vähentämiseen kotona. Listasin tähän ne kohdat, joihin itse aion jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota ja lisäsin myös muutaman oman vinkin.

  • Aistinvarainen arviointi. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Luota aisteihisi.
  • Asettele nopeimmin pilaantuvat tuoretuotteet silmiesi korkeudelle samalle hyllylle jääkaappiin, jolloin ne ovat näkyvillä aina kun avaat kaapin.
  • Vältä nälkäisenä kauppaan menemistä.
  • Valmista ruokaa jääkaapin jämistä. Munakkaaseen tai pastakastikkeeseen saa laitettua niin vihanneslokeron nuhjuuntuneen sisällön kuin vajaat kerma- tms. purkit! Ylikypsät hedelmätkin saa upotettua smoothien joukkoon. On hauska suunnitella, mitä kaikkea jo kaapista olevista aineksista saakaan loihdittua.
  • Suunnittele viikon ruuat etukäteen. Tämä on osoittautunut meillä kaikkein toimivimmaksi ratkaisuksi, joka säästää myös rahaa.
  • Lisää hyviä vinkkejä löydät tämän sivun lopusta.

Lisävinkkinä vielä, että ylijäänyt ruoka kannattaa kotona suojata Bee’s Wrapeillä ja säilyttää jääkaapissa. Käärimme kotona leivät mehiläisvahakääreeseen, sillä silloin ne pysyvät pehmeinä pidempään. Myös eväät on helppo ottaa mukaan Bee’s Wrapilla suojattuna.

 

“Globaalisti tuotetusta ruuasta jää vuosittain käyttämättä:

  • 30% viljasta eli 763 miljardia pastapakkausta

  • 20% maitotuotteista ja munista eli 574 miljardia kananmunaa

  • 35% kalasta ja merenelävistä eli 3 miljardia Atlantin lohta

  • 45% hedelmistä ja vihanneksista eli 3,7 biljoonaa omenaa

  • 20% lihasta eli 75 miljoonaa lehmää

  • 20% öljy- ja palkokasveista

  • a eli sellainen määrä oliiveja, joka tarvitaan 11 000:n olympiamittaiseen uima-altaaseen mahtuvan oliiviöljyn tuottamiseen

  • 45% juuri- ja mukulakasveista eli 1 miljardia pussillista perunaa”

 

Lähde: Hävikkiviikko

 

Miten sinä olet ottanut tai otat osaa hävikkiviikkoon? Mitkä ovat parhaat vinkkisi ruokahävikin vähentämiseen? 🙂  

Julkaistu tehnyt

Plogging – ekologista liikuntaa

Kunto kohenee ja luonto siistiytyy. Kuulostaa aika mukavalta, eikö? Kesän jälkeen monella alkaa arki, ja palataan takaisin myös liikuntaharrastusten pariin. Voisitko kuvitella nappaavasi mukaan lenkille roskapussin ja kerätä matkalta muutaman maahan jääneen roskan?

Itse ainakin voisin, ja nyt se on helpompaa kuin koskaan. Roskajuoksutapahtumia on järjestetty ensi kertaa myös Suomessa kesän 2018 aikana, ja niihin on mahdollista osallistua kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina vielä syyskuussakin. Myös Maailman siivouspäivänä (World Cleanup Day) 15. syyskuuta roskajuoksutapahtuma järjestetään ainakin Helsingissä Lapinlahdella ja Pasilassa sekä Tampereella.

Mikä ihmeen Plogging?

Roskajuoksu eli Plogging on Ruotsista lähtöisin oleva yhteisöllinen ilmiö, jossa yhdistyvät hölkkä (jogging) ja poimiminen (plocka upp). Maailmanlaajuinen ekologinen liikuntatrendi on vihdoin rantautunut myös Suomeen, ja tapahtumia voi järjestää kuka tahansa, missä tahansa.

Mari Laitinen kerää roskia lenkkeillessään joka päivä, sillä kokee sen olevan ainoa simppeli tapa vaikuttaa konkreettisesti ongelmiin. @marisusalaitinen perusti Instagramtilin aloittaakseen yhden naisen roskakapinan roskaamista ja kertakäyttöyhteiskuntaa vastaan. Ympäristövaikutusten lisäksi lajilla on positiivinen vaikutus sekä Laitisen mieleen että kehoon.

” Jokaisen lenkin jälkeinen hyvänolontunne saa liikkumaan entistä enemmän. Roskien kerääminen voi olla cool, ja sitä voi tehdä ikään ja sukupuoleen katsomatta. ” 

Laitisen roskankeräysharrastus alkoi Aasian lomamatkoilla useita vuosia sitten, kun paratiisirannat lainehtivat roskassa. Maapallon todellinen tila valkeni Laitiselle noin kolme vuotta sitten tämän hankittua sup-laudan. Nyt Laitinen kerää roskia päivittäin milloin milläkin kulkuvälineellä, työmatkallakin.

” Roskaa vaan kellui vastaan loputtomina virtoina Siaminlahdella ja Andamaanienmerellä. Tuolloin elin vielä illuusiossa, että Suomi on maailman puhtain maa,” Laitinen kertoo.

Äkkiä naiselle valkeni, että näin ei ole. Tupakantumppeja, -askeja, kertakäyttöastioita ja kaikkea maan ja taivaan väliltä sattui Laitisen tielle kaupungin kaduilla ja keskellä metsää.

 

Aluksi kyse oli vain esteettisestä haitasta, mutta Laitinen halusi perehtyä aiheeseen tarkemmin. Nopeasti selvisi, että esimerkiksi mikromuovia on myös Suomen sisävesissä, ilmassa ja mahdollisesti hanavedessäkin.

 

” Vaikka itse ei roskaisikaan, valitettavasti meillä on vain yksi maapallo, joka on meidän kaikkien koti. Siksi jokaisen intressissä ois vähän niin kuin pitää siitä huolta,” Laitinen sanoo.

 

Vinkkejä Plogging-treeniin

On tärkeää muistaa, ettei Ploggingin harrastamiseen vaadita suurtapahtumaa. Roskajuoksemaan voi lähteä yksin, ystävien tai lemmikin kanssa. Tutulle lenkkipolulle voi pyrähtää kävellen tai juosten. Helsingissä on kokeiltu roskasuppailuakin.

  1. Tahdin määräät sinä

Treenin tehokkuus ja intensiteetti riippuvat nopeudesta ja kerättävien roskien määrästä. Ploggingissa tarkoituksena ei ole kerätä kaikkia tielle sattuvia roskia, vaan osan voi jättää muillekin. Roskia voi noukkia matkaltaan silloin tällöin, ja treeni kulkee näin omilla ehdoilla. Vaihtelua saa vaikkapa ottamalla spurtteja roskalta toiselle.

  1. Poimiminen kehittää lihaskuntoa ja tasapainoa

Liikuntamuoto on hyvää treeniä etenkin reisille ja pakaroille, kun roskia keräillessä joutuu juoksun lisäksi kyykkimään ja kurkottelemaan. Kun juokset monen kilon roskasäkin kanssa kilometrejä, myös hauis saa osansa treenistä. Roskajuoksu on siis normaalia juoksemisharrastusta monipuolisempaa, ja siinä kehittyvät jalkojen lihasten lisäksi myös keskivartalon lihakset.

  1. Puhdasta matematiikkaa

Itselleen kannattaa asettaa roskankeräystavoite, jonka avulla ympäristö tulee siistiksi huomaamatta ja kerättävien roskien määrä kasvaa. Jos jokaisella liikkumallaan kilometrillä yrittää kerätä vaikkapa viisi roskaa, kymmenen kilometrin juoksulenkin aikana on luonnosta kadonnut roskia jo 50.

Lähtisitkö roskapussin kanssa lenkille? Entä aiotko osallistua Maailman siivouspäivään 15. syyskuuta?

Kivaa syksyistä viikkoa,

Roosa

Pisst! Olen Ekoarki.fi:n uusin tulokas, ja esittelyni pääset lukemaan täältä.

Julkaistu tehnyt — 4 kommenttia

Kirjoittajaesittely

Kuka olen ja mistä kirjoitan?

Tervehdys! Olen Roosa, opiskelija ja aloitteleva freelance-toimittaja. Olen suorittanut kansainvälisen politiikan kandidaatin tutkinnon Turussa, ja syksyllä uudet tuulet puhaltavat minut Hollantiin poliittisen viestinnän maisteriopintoihin. Mieluisimmat aiheeni käsittelevät usein jollain tapaa yhteiskunnan kiperimpiä kysymyksiä kuten ympäristöä ja ihmisoikeuksia.

Miksi Ekoarki.fi?

Halusin lähteä mukaan Ekoarjen kasvavaan tiimiin, sillä koin sen olevan kiinnostava ja ajankohtainen foorumi tärkeille asioille. Ystäväni Maria ja Joonas ovat jo nyt saaneet aikaan hienon ympäristötietoisen yhteisön, jonka kasvussa saan ylpeänä olla mukana. Parhaimmassa tapauksessa pohdintani nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä ja innostavat ihmisiä tekemään tietoisempia ympäristövalintoja matalalla kynnyksellä. Tämä tarkoittaa minulle sitä, ettei ekologisten tekojen tarvitse aina olla mullistavia muutoksia, ja pienemmistä valinnoista on helppo edetä kohti ympäristölle armollisempaa elämää.

Miten edistän kestäviä elämäntapoja?

Ekologisuus on hiipinyt omaan elämääni asteittain, osaksi varmasti opintojeni myötä, jossa tietous ympäristön tilasta on kasvanut seuratessa maailman tapahtumia muutenkin. Ulkomailla oleskellessani olen tajunnut, kuinka edistyksellisiä Pohjoismaissa ja Suomessa ympäristöasioissa ollaan. Ruokakaupat ja ravintolat ovat pullollaan kasvisvaihtoehtoja. Julkinen liikenne on helposti saatavilla, ja kaupungissa aina asuneena autoilua on ollut helppo välttää. Kierrättäminen kuuluu täällä lähes jokaiseen kotitalouteen, ja jätteiden lajittelu on monelle suomalaiselle itsestäänselvyys. Ympäristöystävällisten valintojen tekeminen on, ainakin omassa elämässäni ollut Suomessa todella helppoa. Onkin siis melko vanhentunutta sanoa, että ekologinen elämä olisi vaikeaa tai hankaloittaisi arkea.

En ole mikään ympäristöpyhimys, joka välttäisi omassa elämässään kaikki ympäristöä kuormittavat valinnat. Unohdan toisinaan kestokassin kotiin kauppareissulla ja ostan silloin tällöin vaatteita uutenakin. Ajan joskus yksityisautolla, vaikken itse kuitenkaan sellaista omista. Vaikka tuleva kotikaupunkini Amsterdam onkin tunnetusti pyörien luvattu kaupunki, lennän lentokoneella vähän liiankin usein, sillä liikkuvaisessa elämäntavassa sen välttäminen tuntuu olevan lähes mahdottomuus. Lihaa tai maitotuotteita en kuitenkaan juuri syö, sekä terveydellisistä, eettisistä että ympäristösyistä.

Juttuideoita?

Vaikka arkeeni kuuluu myös ympäristöä kuormittavia tekoja, pyrin kuitenkin niitä tietoisesti vähentämään. Yksi teko on raapustaminen tähän blogiin. Kirjoitukseni tulevat varmasti poukkoilemaan laidasta laitaan, mutta niitä sitovana teemana ovat varmasti ekologisuus ja ajankohtaiset ilmiöt niin Suomessa kuin maailmalla.

Olisi tosi kiva kuulla, millaisista aiheista olisit kiinnostunut lukemaan?

Julkaistu tehnyt

Ekologisempi vappu

Ajattelin nyt jatkaa samanlaisella teemalla kuin Ekologisempi joulu -postauksessa. Kiinnostaisiko teitä tällainen juttusarja liittyen juhlapyhiin ja miten niitä voisi juhlistaa ehkä vähän ekologisemmin? 🙂

 

Vapun jälkeen puistoihin jää paljon jätettä, joka ei ole syystä tai toisesta löytänyt tietään roskikseen tai kierrätykseen asti. Onneksi tänäkin vuonna esimerkiksi Turussa TYY:n ympäristösiiven SiistiVappu-kampanja muistuttaa juhlijoita omien jälkien korjaamisesta ja vapaaehtoiset siivoavat juhlinnan jälkiä vappupäivänä.

Muutamalla simppelillä muutoksella luonto kiittää ja vähennät vapun roskakuormaa ja muuta ympäristörasitusta alun alkaenkin:

  • Vapun aikaan kauppoihin tulee myyntiin paljon erilaista (usein kertakäyttöistä ja muualta tuotua) vappukrääsää, joka kannattaa jättää kauppaan. Ilmapallot, serpentiinit ja muut vappuhärpäkkeet ovat usein käytännössä roskaa, joka heitetään pois kerran käytön jälkeen.
  • Lapsille kivaa tekemistä voisi olla sormivirkkaamalla oman serpentiinin tekeminen, se ei hajoa heti vaan kestää useamman vuoden! Paperinen serpentiini sisältää kemikaaleja, minkä takia se ei sovellu paperinkeräykseen tai kompostoitavaksi.
  • Vaihda kertakäyttöastiat oikeisiin astioihin. Monet valmiit piknikastiastot ovat todella kivan näköisiä!
  • Pakkaa vapun piknikeväät muovikelmun sijaan esimerkiksi mehiläisvahakääreisiin tai muihin kestäviin säilytysrasioihin.
  • Puistojen roskikset saattavat täyttyä vappuna nopeasti, joten reppuun kannattaa pakata myös omia roska- ja biojätepusseja.

Kierrätys:

Kun jätettä kuitenkin välttämättä tulee, niin laitoin Lounais-Suomen jätehuollolle sähköpostia kysyäkseni vinkkejä vapun kierrätykseen. Heiltä olikin sopivasti ilmestynyt mediatiedote aiheeseen liittyen. Poimin tähän muutamia esimerkkejä heidän kattavasta lajittelulistastaan, joka kannattaa käydä lukemassa läpi ennen vapun juhlintaan siirtymistä. 🙂

Kertakäyttöastiat: Suosi mahdollisimman pitkälle kotoa valmiiksi löytyviä kestäviä muovisia pakastusrasioita tai astioita. Fiinimmän kattauksen ystävä kattaa piknikillekin posliinikipot ja lasiset juomalasit. Mikäli käytössä kuitenkin on kertakäyttöastioita, kuuluvat märät, likaiset ja muoviset kertakäyttöastiat polttokelpoisen jätteen astiaan.

Foliopallo: Foliopallot eivät kuulu metallinkeräysastiaan, sillä niissä on muovipinta, vaikka ne metalliselta näyttävätkin. Kun foliopallot vetelevät viimeisiään, käy nakkaamassa ne polttokelpoisen jätteen jäteastiaan.

Ilmapallo: Puhjenneet ilmapallot ovat nekin polttokelpoista jätettä. Kaupasta ostettujen ilmapallojen ympärillä oleva muovipakkauksen sen sijaan voi kierrättää lajittelemalla sen muovipakkausten keräysastiaan. Muovipakkauksia kerätään Rinki-ekopisteillä sekä nykyään jo monessa taloyhtiössä. Katso lähin ekopiste osoitteesta www.kierrätys.info.

Lautasliina: Käytetyt lautasliinat ovat biojätettä, joten vie ne taloyhtiösi biojäteastiaan tai kompostoi omassa kompostorissasi.

Serpentiini: Vaikka serpentiini tuntuu paperiselta, se ei kuitenkaan kuulu paperinkeräykseen. Oikea osoite serpentiiniroskalle on polttokelpoisen jätteen jäteastia. Kestoserpentiiniä voi myös virkata itse ja näin ehkäistä turhan jätteen syntyä!

Sipsipussi: Sipsipussin sisäosa on eittämättä metallimaisen hopeinen. Siitä huolimatta pussi on muovia, joten sen voi kierrättää muovipakkauksena.

Suihkuserpentiini: Suihkutettava serpentiini itsessään on polttokelpoista jätettä, mutta se on pakattu ponnekaasupulloon, joka kuuluu lajitella vaarallisiin jätteisiin. Vaarallisia jätteitä otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan LSJH:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla, kiertävissä keräyksissä sekä vaarallisten jätteiden vastaanottopisteillä. Lisätietoa vaarallisista jätteiden vastaanotosta osoitteessa www.lsjh.fi/vaarallisten-jatteiden-vastaanotto.

Vappukrääsä: Kaikenlaisen turhan muovikrääsän hamstraaminen kannattaa ehdottomasti minimoida. Mikäli vapputavaraan kuitenkin sortuu, kaikenlaiset huiskat, hatut, naamarit, markkinapallot, karnevaalikilkattimet, viirit ja vempaimet sekä muu ehjä muovikrääsä kannattaa jemmata tulevia vappuja ajatellen. Kun ei joka vuosi osteta uutta, ehkäistään turhan jätteen syntymistä ja säästetään ympäristöä. Mikäli sekalainen muovitavara tulee tiensä päähän, on sille oikea osoite polttokelpoinen jäte.

Munkkirasva: Munkki- tai tippaleipärasvaa ei saa kaataa viemäriin! Voit laittaa rasvan esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä kompostoriin tai biojäteastiaan. Jos kumpaakaan ei ole käytössäsi, pakkaa rasva tiiviisti esimerkiksi maitotölkkiin ja laita polttokelpoisen jätteen astiaan.

 

Iloista vappua kaikille! <3

-Maria

Julkaistu tehnyt

Vedenkulutus

Katsoin pari viikkoa sitten Mad Cook-ohjelmaa, jossa keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kysyi, miksi meidän pitäisi Suomessa säästää puhdasta vettä, kun siitä ei ole meillä pulaa. Tästä ja ylikulutuspäivästä inspiroituneena aloin pohtia ja etsiä tietoa vedenkulutuksesta vähän enemmän. Kuten kaikesta, tuntuu että tästäkin aiheesta olisi pohdittavaa ja kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon, mutta tässä pieni pintaraapaisu.

Mihin vettä kuluu?

Juoksevan hanasta tulevan veden lisäksi myös piilovedenkulutus, jolla tarkoitetaan ostamiimme hyödykkeisiin kulututettua vettä, on ehkä yllättävänkin suurta. Veden piilokulutuksessa huomioidaan myös globaali näkökulma. Meidän käyttämämme niin sanottu virtuaalivesi voi olla pois niiden maiden vesivaroista, joissa siitä on oikeasti pula.

Suomessa harvemmin tulee ajatelleeksi veden kulutusta muulloin kuin vesilaskua maksettaessa. Olemme etuoikeutetussa asemassa, sillä meillä puhdasta vettä riittää niin paljon kuin sitä tarvitsemme ja paljon enemmänkin. Tämä näkyy myös monen, niin itsenikin, käytöksessä ja vedellä helposti lutrataan tiedostamatta siihen kuluvaa määrää. Suurin osa näkyvästä vedenkulutuksesta muodostuukin peseytymisestä. Veden lämmitykseen suihkua varten kuluu paljon energiaa ja tämä onkin yksi tekijä, joka nostattaa suomalaisten hiilijalanjälkeä huomattavasti.

Piilovedenkulutus

WWF:n mukaan suuri osa (47 %) suomalaisen vesijalanjäljestä (eli tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren kokonaisvedenkulutus ja vaikutukset veden laatuun, vesistöjen tilaan ja muihin
vedenkäyttäjiin) muodostuu Suomeen tuotavien ulkomaisten tuotteiden tuotantoon käytetyistä vesivaroista.

“Keskimääräinen suomalainen kuluttaa kotitalouskäytössä noin 150 litraa vettä vuorokaudessa pääasiassa peseytymiseen, ruoanlaittoon ja WC:n huuhteluun. Kun ruoan, juoman, vaatteiden ja muiden kulutustuotteiden tuotannon vaatiman piiloveden määrä otetaan
huomioon, suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki kasvaa 3 874 litraan henkilöltä.” -WWF

Konkreettinen ja minulle yllätyksenäkin tullut esimerkki löytyi Motivan sivustolta.

“Kahvikupilliseen tarvittavan kahvijauheen tuottamiseen kuluu vettä jopa 140 litraa, ja osa tuosta vedestä käytetään muualla kuin Suomessa.” -Motiva.

Tämä on saman verran kuin keskimäärin käytämme “näkyvää” vettä vuorokaudessa. Ja osa tästä vesimäärästä käytetään muualla kuin Suomessa, pahimmillaan alueilla, joissa vedestä on muutenkin pulaa.

Vedenkulutuksen vähentäminen

  • Piilovedenkulutusta voi vähentää esimerkiksi suosimalla kasvispainoitteista ruokavaliota
  • Vaatteisiin käytettävän puuvillan viljelyyn käytetään paljon vesivaroja, joten vaateostokset kannattaa tehdä harkitusti
  • Suihkutteluajan lyhentäminen
  • Hankkimalla suihkuun veden virtaamaa pienentävän suuttimen (esimerkiksi myyntiin pian tulevalla Vedeston vedensäästöpaketilla on mahdollista säästää 40-60% vettä)
  • Pese vain täysiä pyykkikoneellisia, välillä vaatteille voi riittää vain tuuletus
  • Vältä juoksevan veden alla tiskaamista

 

Kiva, että yrityksiäkin on herännyt mukaan vedenkulutuksen vähentämiseen ja pyrkivät siinä meitä kuluttajia auttamaan. Yksi tällainen yritys on Novosan (jossa Joonas on pitämässä tiimivalmennusta) ja heidän verkkokauppansa Vedesto, käykäähän tutustumassa! 🙂

-Maria

 

 

Lähteet/lue lisää:

https://wwf.fi/mediabank/2306.pdf (supermielenkiintoinen raportti suomalaisten vesijalanjäljestä)

https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/vedenkulutus

https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Suomalaisten-vesijalanjalki-vaikuttaa-pahasta-vesipulasta-karsivilla-alueilla-1475.a

 

Julkaistu tehnyt — 1 kommentti

Suomalaisten ylikulutuspäivä 11.4.2018

WWF:n mukaan tänään 11.4.2018 on suomalaisten ylikulutuspäivä, eli ajankohta, jolloin luonnonvarojen kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonepäästöjä. Globaali ylikulutuspäivä on neljä kuukautta myöhemmin, elokuussa.

Vaikka tietoisuus näistä asioista tuntuu lisääntyneen, se ei silti vaikuta käytännössä näkyvän. Ylikulutuspäivä on ollut Suomessa usean vuoden ajan näihin samoihin aikoihin, eikä luonnonvarojen kulutus ole vähentynyt. WWF:n mukaan, jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli 3 maapalloa luonnonvarojen kattamiseen. Emme välttämättä itse huomaa Suomessa luonnonvarojen ylikulutuksen vaikutuksia, sillä ne iskevät pahiten köyhempiin maihin, joissa ihmisten toimeentulo vaikeutuu entisestään. Meidän tulisi ajatella nykyistä enemmän myös kulutuksemme globaaleja vaikutuksia.

Kulutuksen vähentämisestä tulee äkkiseltään itselleni mieleen elintason laskeminen, mutta tarkoittaako se välttämättä sitä? WWF:n mukaan suurimmat syyt luonnonvarojen liikakulutukseen Suomessa ovat ruoan tuotannossa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Näihin kolmeen voi jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan.

Viime viikon Mad Cook Show -jaksossa oli havainnollistava esimerkki kasvissyönnistä ja siitä, kuinka pienikin muutos tässä vaikuttaa suuresti: Jos kaikissa kouluissamme olisi yksi kasvisruokapäivä lisää viikossa, vuodessa säästyisi 2 miljoonaa kiloa lihaa, 2700 hehtaaria peltopinta-alaa ja 14 miljardia litraa puhdasta vettä. Tällä hetkellä suomalaisista 90 % syö lihaa, ja sen kulutus on ollut usean vuoden ajan kasvussa.

Energiankulutukseen voi vaikuttaa jo sillä, että vähentää lämpimän veden käyttöä, laskee huonelämpötilaa asteen verran, sammuttaa sähkölaitteet ja vaihtaa kodinkoneet energiatehokkaisiin laitteisiin. Yksityisautoilun sijaan kannattaa suosia joukkoliikennettä ja hyötyliikuntaa.

Näissä asioissa on lähes mahdotonta olla täydellinen, mutta kuinka suuri vaikutus sillä olisikaan, kun jokainen tekee edes pienen muutoksen omassa käyttäytymisessään kohti kestävämpää kulutusta. Itse aion nyt lyhentää suihkussa viettämääni aikaa sekä jättää maitotuotteet syömättä. Nämä pienet teot eivät laske elintasoani, mutta jos kaikki tekisivät niin, voisiko sillä vaikutusta maapallon hyvinvoinnille?

Minkä pienen teon sinä voisit tehdä maapallon luonnonvarojen hyväksi? Mitä ajatuksia tämä päivä teissä herättää?

Sitran elämäntapatesti on muuten hauska tapa selvittää, millaiset elämäntapasi ovat ympäristön kannalta! Testin tehtyäsi saat myös hyödyllisiä vinkkejä aiheeseen liittyen.

-Maria

Pssst. Olemme nyt myös Twitterissä! Seuraa meitä ja osallistu keskusteluun sielläkin 🙂

 

 

Lähteet/lue lisää:

https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Suomalaisten-ylikulutuspaiva-on-tanaan—jos-kaikki-elaisivat-kuin-suomalaiset–tarvitsisimme-3-6-maapalloa-3439.a

https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

https://www.talouselama.fi/uutiset/luulitko-etta-suomalaiset-hurahtivat-vegeruokaan-yli-90-a-syo-lihaa-ja-kulutus-kasvaa-yha/32bbac17-07b2-35e1-adc0-86ad5ec72ccd

 

Julkaistu tehnyt — 1 kommentti

Muoviton maaliskuu

Muoviton maaliskuu on jo hyvässä vauhdissa!

Tässä meidän vinkkimme arjen muoviroskan vähentämiseen:

Kestohedelmäpussit

Ehkäpä helpoin keino vähentää muovia arjessa on ottaa hedelmäpussit omasta takaa kauppaan mukaan! Vuoden turhakkeeksikin valitut kauppojen hedelmäpussit ovat ympäristölle vahingollisimpia. Jos jokainen suomalainen käyttäisi kestohedelmäpussia, kierrosta poistuisi miljoonittain muovipusseja.

Meillä myytävät kestohedelmäpussit ovat Suomessa, tarkemmin ottaen Raisiossa, Saara Kohtalon käsityönä valmistamia. Ne on tehty vanhoista pitsiverhoista eikä tekoprosessissa synny juurikaan jätettä. Valitettavan usein olemme huomanneet, että ekologisuudestaan huolimatta kaupoissa myytävät kestohedelmäpussit ovat valmistettuja toisella puolen maailmaa eikä kuluttajalle ole tarjolla ostovaiheessa tietoa tuotteen valmistusprosessista. Usein ruokakaupoissa myytävät hevipussit on myös valmistettu muovista.

Olemme määritelleet tuotteidemme hinnat siten, että sen tekijä saa siitä kunnollisen korvauksen.

Bee’s Wrapit

Monet ovatkin jo varmaan kuulleet näistä mehiläisvahakääreistä, jotka korvaavat ruuan säilytyksessä käytetyn elmukelmun tai pakastepussit. Ne toimivat tarkoitukseen paljon paremminkin kuin elmukelmu eikä näistä ole saatu muuta kuin hyvää palautetta.

Bee’s Wrapit valmistetaan Yhdysvalloissa Vermontissa eettisesti ja ekologisesti.

Muovisen tiskiharjan ja tiskirättien korvaaminen

Me olemme korvanneet muovisen tiskiharjan nokkospesusienellä sekä puisella tiskiharjalla. Nokkospesusienellä pinttuneetkin liat lähtevät helposti ja ekologisen pesuaineen kanssa se onkin lyömätön yhdistelmä. Nokkonen ehkäisee luonnostaan mm. homeen muodostumista.

Nokkospesusienen lisäksi meillä myytävät bambuliinat korvaavat tekokuiduista tehdyt rätit. Ne ovat lisäksi kauniita ja niitä pitää mielellään myös esillä! Bambuliina on luonnostaan antibakteerinen ja se sopiikin hyvin arkiseen siivoukseen.

Kestokassi aina mukana

Tämä on varmasti monelle jo itsestäänselvyys, mutta mukana kannattaa aina pitää kestokassia, johon yllättävänkin kauppareissun ostokset mahtuvat ilman muovipussien tarvetta. Meiltä löydät kierrätyskankaista valmistetut reput, jotka ostamalla annat paitsi uuden elämän kankaalle, tuet myös suomalaista käsityötä.

Myös kestohedelmäpusseja kannattaa pitää aina mukana yllättävän tarpeen varalle!

Kirjoitin viime elokuussa enemmänkin muovista ja sen ympäristövaikutuksista. Tämä aiempi postaus löytyy täältä.

Mitkä ovat teidän vinkkinne muovittomalle maaliskuulle ja sen jatkolle?

Aurinkoista viikonloppua! <3

-Maria

Julkaistu tehnyt

Ekologisempi joulu

Jouluvalmistelut alkavat olla monella jo varmasti täydessä vauhdissa, joten nyt saattaakin olla hyvä aika muistuttaa ettei joulun, kuten arjenkaan, tarvitse olla niin kulutuskeskeistä. Joulu on ehdottomasti by far oma lempijuhlani vuodesta ja siihen liittyvät vahvasti perinteet, jotka ovat kulkeneet mukana lapsesta asti. Ruokaa notkuva joulupöytä, suuri kasa lahjoja kuusen alla, mutta myös se kaikista tärkein: yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa.

Mietin, että olisi kiva täällä Ekoarjenkin blogissa jakaa omia ajatuksia ekologisemmasta joulunvietosta. Ekologisempi joulu vaatii ehkä enemmän suunnittelua ja hieman poikkeamista perinteistä, mutta on paljon parempi ympäristölle ja usein myös kukkarollekin. Kirjoitin viime vuonna toiseen blogiini, jota kirjoitan yhdessä ystäväni kanssa, postauksen eettisemmästä joulusta, ja tein nyt tämän postauksen vähän sitä mukaillen.

Ekologisempi jouluruoka

Joulupöytään kannattaa valikoida kotimaisista ja luomulaatuisista aineksista tehtyjä ruokia. Lähellä tuotettujen ainesten ympäristölle haitalliset kuljetuspäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin ulkomailta tuotujen. Myöskin luomutuotanto vähentää ympäristön kuormitusta. Ympäristöystävällisempi valinta on myös keskittyä kasvisruokiin ja vähentää lihan määrää myös joulun menussa.

Suurin osa suomalaisten ruokahävikistä syntyy kotona, noin 24 kiloa henkiöä kohden vuodessa. Jouluruokaa tehdään yleensä runsaasti ja monia eri ruokalajeja, mutta usein sitä ei kuitenkaan enää tapaninpäivän jälkeen kauheasti jaksa syödä ja loput herkut valitettavasti saattavat päätyä roskiin. Ruuan määrän lisäksi kannattaa miettiä, mistä ruuista oikeasti tykätään; jos kukaan ei pidä lanttulaatikosta, ei sitä kannata valmistaa tai ostaa vain tavan vuoksi.

Joulun herkutteluun on syytä ostaa suklaata, joka on varustettu sertifiointimerkillä. Merkki on tapa varmistaa se, että suklaaseen käytetyn kaakaon tuotannossa on noudatettu ihmisoikeuksia, työntekijöille on maksettu tarpeeksi palkkaa eikä lapsityövoimaa ole käytetty. Tarkistathan siis tämän vuoden joulukonvehteja ostaessasi, että siitä löytyy esimerkiksi UTZ:n, Reilun kaupan tai Fairtrade Cocoa Programin merkki. Finnwatch julkaisee vuosittain katsauksen joulusuklaiden vastuullisuuteen ja tänä vuonna sen mukaan kuluttajilla riittää valinnanvaraa vastuullisista suklaista.

Ekologisemmat joululahjat

Kun aloittaa miettimään ajoissa, mitä antaa lahjaksi, antaa todennäköisesti varmemmin jotakin oikeasti mieluista tai tarpeellista. Lahjan saajalta voisi mielestäni suoraan kysyä, mitä hän haluaa, jotta välttyy hutiostoksilta ja lahja tulee oikeasti käyttöön eikä jää kaapin perälle pölyttymään. Tarpeellinen lahja on kestävämpi ja varmasti ilahdutttaakin saajaa pidempään. Ei ole myöskään mielestäni tarpeen ostaa monia lahjoja vain kuusen alusta täyttääkseen. Erilaiset hyväntekeväisyyslahjat ovat myös mielestäni todella hyvä vaihtoehto perinteiselle lahjalle.

Ruuan lisäksi lahjojakin ostaessa voi suosia kotimaisuutta ja paikallisuutta. Itsellekin tulee parempi mieli, kun tukee esimerkiksi pienyrittäjiä tai kotimaista työtä ostovalinnoillaan. Tällöin voi myös varmistua siitä, että kaikki saavat oikeudenmukaisen korvauksen tuotteesta vaikka ihan suoraan kysymällä, mihin tuotteista saatu raha menee.

Me haluamme Ekoarjessa kannustaa korvaamaan arjessa käytössä olevia tuotteita ekologisemmilla vaihtoehdoilla ja tällä hetkellä saat koodilla monasdailystyle 20 % alennuksen kaikista tuotteista 12.12.2017 asti. Käy lukemassa Mona’s Daily Style -blogista myös juttu meistä!

 

 

Kertokaa kommenteissa omat vinkkinne ekologisempaan jouluun!

Ihanaa joulun odotusaikaa kaikille! <3

-Maria

Julkaistu tehnyt

Ajatuksia arjen ympäristöystävällisyydestä Kanadassa

Moikka pitkästä aikaa täältä Atlantin toiselta puolelta Kanadasta! Minä (Maria) olen tosiaan tämän syksyn opiskelemassa Kanadassa, tarkemmin ottaen Quebecissä. Syksy onkin ollut asuntolaelämää ja arkeni on tästä johtuen aika erilaista Suomen arkeeni verrattuna. Ajattelinkin, että olisi kiva jakaa teillekin vähän ajatuksia huomaamistani eroista Suomen ja Kanadan välillä erityisesti ympäristön kannalta.

Kierrätys

Ensimmäinen asia, joka täällä kiinnitti huomiota oli se, että kaikkialla julkisilla paikoilla olevat roskikset on jaettu ainakin kahteen osaan: kierrätettäviin roskiin (muovipullot, lasi, pahvi jne.) ja jätteisiin. Luonnossa ei näykään paljon roskia, vaan suurin osa tuntuukin löytävänsä tiensä roskikseen. Tai sitten täällä vaan toimii siivous todella hyvin. 😀 Yleisesti Quebecissä on käytössä Blue Box Recycling System, jossa siniseen muovilaatikkoon laitetaan kaikki paperipohjaiset roskat, suurin osa muovipakkauksista, lasi, sekä alumiini- ja metallitölkit. Sen sijaan biojätteille en ole nähnyt erillisiä roskiksia muualla kuin vain asuntolamme yhteiskeittiössä.  Pullopanttejakin täällä on, mutta ne ovat pienempiä kuin Suomessa (lasipullosta saa palautettaessa 5 c), eikä palautusautomaatteja ole kuin muutamassa kaupassa. Lähikaupassani pullot pitääkin palauttaa palvelutiskille. Tässä olisi mielestäni hyvä kehityskohde Kanadan kierrätyskulttuurille, sillä täällä tunnutaan ostavan paljon juomia muovipulloissa! Myös kahvia ostetaan paljon take-away -kupeissa, vaikka täällä monessa paikassa kannustetaan ostamaan kestoversioita niistä.

Muovin käyttö

Marketeissa täällä myydään paljon valmiiksi pilkottuja hedelmiä ja kasviksia, jotka on pakattu ihan turhan monen muovin sisään. Myös valmisruokia myydään usein muovibokseissa ja varsinkin kampuksen kahviloissa näidä myydään paljon. Yleisesti ottaen kaupoissa kasviksia ja hedelmiä ei kuitenkaan yleensä ole pakattu muoviin, mikä on tottakai hyvä asia! Olen myös huomannut että todella monet käyttävät kaupassa kestokassia ostoksilleen. (Nyt, kun Joonas oli täällä käymässä, sain myös oman Ekoarki-repun tänne!) Jos joskus sattuu unohtamaan kestokassin voi olla varma, että kassalta lähdettyään huomaa käsissä olevan vähintään neljä kassia, sillä täkäläiset muovipussit ovat niin heikkoja, että niihin pakataan vain vähän tavaraa. Ruokakauppojen lisäksi monessa kaupassa myös kysytään erikseen, että tarvitsetko kassia, eikä automaattisesti sitä anneta.

Autoilu

Yksi ympäristöön liittyvä asia, jonka Kanadassa nopeasti huomaa on autoilu. Lähes kaikilla on auto ja joka paikkaan liikutaan autolla. Kanadassa välimatkat ovat pitkiä ja julkinen liikennen on suhteessa kallista kun taas autoilusta on tehty täällä edullista ainakin Suomeen verrattuna. Yliopistollamme on oma vuokraamo, josta auton vuokraaminen on edullista ja helppoa. Myös bensa on täällä todella halpaa verrattuna Suomeen, joten monet opiskelijat vuokraavatkin usein auton viikonloppureissuja varten.

Onneksi ainakin Quebecissä kaupungissa julkinen liikenne (eli paikallisbussit) toimivat hyvin, joten kampukselta pääsee kaupungin keskustaan helposti. Busseja käytetään paljon, mutta autoilu tuntuu silti olevan yleisempi kulkuväline, sillä bussilla kohteeseen pääseminen voi viedä pitkänkin aikaa ja autoilu koetaan siten helpommaksi. Suurkaupungeissa, kuten Montrealissa ja Torontossa on myös todella hyvä julkinen liikenne ja metroverkosto. Helpoin tapa Kanadassa liikkua kaupunkien välillä olisi varmaan lentäminen, sillä junalla kulkeminen on täällä harvinaista ja kallista.

Kasvisruoka

Kasvissyöjänä olen väkisinkin huomannut, että se ei ole täällä vielä ihan niin yleistä kuin Suomessa. Kasviproteiinivaihtoehtoja ei tofun, linssien ja papujen lisäksi juurikaan ole. Kaikissa ravintoloissakaan ei ole kasvisruokavaihtoehtoa, vegaanisesta puhumattakaan. Minulle tuli ehkä tämä vähän yllätyksenä tänne tultaessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että täälläkin on kehittymässä kasvis- ja vegaaniruokatrendi ja jotkut ravintolat tarjoavatkin monia vegevaihtoehtoja!

 

Nämä olivat ehkä päällimmäisenä olevia ajatuksia Kanadasta ja ympäristöystävällisyydesta. Oletteko te huomanneet suuria eroja ympäristöystävällisyydessä ulkomaiden ja Suomen välillä? Tai onko joku muukin ollut Kanadassa tai muualla Pohjois-Amerikassa ja kiinnittänyt huomiota johonkin muuhun asiaan? Olisi kiva kuulla ajatuksianne aiheesta! 🙂

Ihanaa alkavaa viikkoa! <3

-Maria